Tervetuloa Luostariin!

Laavu tipahti niukasti kärkipaikalta Dream Teamin koulutuspaikkakyselyssä:

Niinpä aloitammekin Dream Team Raivaajien matkan 14.-16.2. Valamon luostarissa! Kutsua klikkaamalla pääset tutustumaan päivien ohjelmaan tarkemmin.

Dream Team Raivaajien kanssa näemme yhteensä neljässä kohtaamisessa:

• I kohtaaminen 14.-16.2. - Luostari
• II kohtaaminen 5.-7.9. - Laavu
• III kohtaaminen 9.-11.1. - Linna
• IV kohtaaminen 4.-6.9. - Laineet

Liikkeelle lähdetään siis luostarista. Laitan Raivaajille lisätietoa vielä myöhemmin!

 

Mukavia tulevia koulutuspäiviä!

 



-Ville
ville.makela@tamora.fi
puh. 044 373 3638

Uusin avauksin uuteen vuoteen

Ikkunasta ulos katsoessa näkyy valkea talvinen maisema. Pakkanen paukkuu ja lumihiutaleita satelee verkkaisesti maahan. Joulun odotusta on ilmassa. Aavassa koti- ja asumispalveluissa uuden odotusta ja kehittämistä on ollut ilmassa jo kotvan aikaa...

Kuluva vuosi on ollut mukavan muutoksen aikaa. Parru koulutus on puolessa välissä ja eilen torstaina 20.12 pidimme hankkeen väliarvioinnin. Uskomattoman upeita juttuja on saatu aikaan! Ihan mahtavaa on huomata, miten uutta Aavan vanhuspalvelujen tarinaa kirjoitetaan viikottain ja päivittäin arjen askareissa uudelleen.

Ensi vuonna jatkamme tarinaa ja tapahtumia. Avaamme uusia ovia - mitä sieltä löytyykään?

Dream Teamin raivaajien kanssa käärimme hihat helmikuussa.

Aava Unema blogi on nyt avoin kaikille kiinnostuneille - tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan, miten uudella otteella yhdessä asiakkaiden kanssa Aavassa luodaan  uutta vanhuspalveluiden tarinaa.


Ihania kohtaamisia ja joulun lämpöä kaikille

Terveisin,
Anu Olkkonen-Nikula

Hei kehittäjä!

. 



Aavan johtajan Sirkka-Liisa Pylväs kertoi väliarvioinnissa havainneensa merkittävän muutoksen;
puheen ja kehittämisen keskiöön on noussut asiakas - vanhuksen hyvä elämä.

Elämme mielenkiintoisia aikoja, koska vaade muuttua on mitä ilmeisin.

Meillä  on nyt myös mahdollisuus uuteen, vain oma luovuutemme rajana. On hienoa, että joukko innokkaita kehittäjiä on jo lähtenyt liikkeelle ja tulevaisuuden vanhustenhuoltoa on alettu rakentaa.

Nyt on tärkeää myös hahmottaa mielessään sitä, mikä työssä  on tärkeintä.

Olemmeko pohtimassa ja kehittämässä juuri oikeita asioita?

Tärkein kysymys on kuitenkin se vastaammeko nykyisellä  työllämme niihin tarpeisiin, joita asiakkaila on.

Vain te asiantuntijat osaatte näihin vastata ja löytää vastauksia ja siksi onkin tärkeää, että voitte koulutuksessa myös yhdessä näitä pohtia.

Hyvää joulun aikaaa ja iloa tulevankin vuoden kehittämistyöhön!

Terveisin Sirkka-Liisa Pylväs

Kyselyitä ja keskusteluja

Meillä oli Aava Unelmassa kaksi kyselyä. Nollatoleranssista kaikelle huonolle kohtelulle puhuttiin monella foorumilla - kysely oli niistä yksi. Tulokset näyttivät tältä

Aika häkellyttävän yksimielistä. Ja aivan yhtä yksimielistä se on ollut keskusteluissa kaikilla foorumeilla. Muutahan Anu ei ole voinut päättää, kuin että se on nollatoleranssi. Syksy on jo harjoiteltu ja uusi vuosi voi alkaa niin, että se on totisinta totta. Kaikissa kohtaamisissa.

Sivujen avaamisesta kyseltiin myös. Kukaan ei kannattanut ajatusta, että niitä ei avattaisi. Sirkka-Liisa teki päätöksen avaamisesta keskusteltuaan kuntayhtymän johtajan kanssa. Aika mukavaa on, että myös muualla voidaan lukea Aavan hyvän elämän etenemisestä.

20. joulukuuta tehtiin väliarviointi. Siitä on tuolla välilehdillä.

KUMPPANIN VALINTA ON HELPPOA...



...kun siihen tarjotaan mahdollisuus. Vastuuhoitaja pitkään poissa. Jotain pitää tehdä. Mennäänkö vanhaan malliin nimeämällä vai jotenkin eri tavalla? Voisikohan siinä sattua jollekin jotain pahaa? Että mentäisiin nyt murtamaan vanhaa ja hyväksi koettua systeemiä. Ainakin meidän mielestä hyvää...? Liian rohkeaa? Ei kai sentään - kokeillaan!

Kenet ottaisin penkille rinnalleni?

 Onninkodeissa kokeiltiin kysyä asukkaalta ja hänen omaiseltaan kenen kanssa matkaa olisi mukavinta jatkaa. Mahdollisuuteen suhtauduttiin yllättyneesti mutta parin päivän mietiskelyn jälkeen oma valinta oli selvillä. Uudelle vastuuhoitajallekin tämä sopi ja näin ollen yhteiselle matkalle ei ole esteitä näköpiirissä. Asukas ja omainen ovat ilmiselvästi onnellisia valinnastaan ja ehkä eniten kuitenkin mahdollisuudesta valita. Pienillä asioilla suuria vaikutuksia.

Puolukkainen iltapäivä 10.10.

Järjestimme pienen puolukkaretken viime viikon keskiviikkona Ilmi- ja Riitta-rouvalle Artjärven Hietanalle.


Hanhet ja jousenet tulivat melkoisella joukolla marjastajien matkaa ilahduttamaan,

Lintubongareiden paratiisina tunnettu Artjärvi järjesti meillekin bongausmahdollisuuden, kun pellolle oli laskeutunut kymmeniä joutsenia ja muutama tuhat hanhea.
Säänhaltija suosi puolukkaretkeläisiä mukavalla syyssäällä. Puolukkaan lähdimme viime hetkillä, sillä marjat varisivat helposti ja osa marjoista oli jo ylikypsiä. Kelpo marjoja löytyi kuitenkin mukavasti ja rouvat olivat varsin innoissaan.

Ketterästi mummot menivät metsään ja tarkasti löysivät puolukat.

Etteikö vähän vanhempikin lady taipuisi - kun on motivaatio kohdallaan.

 Retken päätteeksi nautiskelimme vanhainkodilla pullakahvit.  Alla rouvat saaliinsa kera.

Saaliit ja saalistajat.

 
Seuraavana päivänä Ilmi-rouva leipoi mehukkaan puolukkapiirakan.

Puolukat piirakkaan ja piirakka suuhun.

puolukkaterveisin Kirsi Virtanen ja Päivi Siivonen

Ensimmäinen vapautus!!

Kuninkaankartanon sali on aivan täynnä. Mikä innostuksen hehku näkyy kasvoilla. Karaoke soi ja keilat kaatuu, arpoja myydään ja ostetaan. Puheensorina täyttää salin ja aulan, ystävät tapaavat toisiaan, joku on päässyt mielestään ihan Amerikkaan asti. Neljä sukupolvea on pelaamassa ja leikkimässä, viihtymässä yhdessä. Kuntotestausta ja verenpaineen mittausta, diakonissakin on tavattavissa. Ei haittaa, vaikka muisti pätkii, mieleen nousee jostakin entisestä tuttuja kasvoja ja muistijäljet johdattavat hetkellisesti kirkkaisiin ajatuksiin: ”Sinun kanssasi minä ennen…” PARRU- olympialaiset kruunaavat päivän: kannustushuudot raikuvat ilmassa, kymmenen joukkuetta ottaa mittaa toisistaan. Nuorimmat osanottajat ovat viidesluokkalaisia leirikoululaisia, vanhimmat jo päälle 70. Mitalit ja kunniakirjat jaetaan aplodien raikuessa ja niinhän siinä käy, että eläkkeensaajien joukkue vie kirkkaimmat mitalit. Kysellään, milloin seuraavan kerran päästään taas kokemaan yhdessäolon riemu, laulaminen, tanssiminen, arpajaiset? Puhetta riittää pitkäksi aikaa. Kommentteja sataa: kymppisuoritus, hieno juttu, tätä lisää, upeaa jne…

Mikä tämä juttu oikein on? Toiminnallinen iltapäivä vanhustenviikolla perjantaina. Mukana on dementiayksikön ja tehostetun palveluasumisen asukkaita ja kotihoidon asiakkaita hoitajineen, eläkeläisiä, omaishoitajia hoidettavineen, järjestöjen, seurakunnan ja kunnan edustajia, koululaisia sekä läheisiä.

Ensi vuonna uudelleen ja uusin kujein.

Kyllä ne keilat vielä kaatuu...

Kävyn tarkkuusheittoon valmistautumassa

Ensimmäinen vaihto takana...

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa!

Tarinan kertojina Heidi ja Tarja.