Järisyttävä tehtäväksianto tuottaa järisyttäviä ideoita. Syrjäisen pikkukylän yhteisöllisyys ja maaseudun elämänmuodon näkyväksi tekeminen hoituu tositeeveellä. Tavoitteena oli tehdä Ypäjästä Suomen pikkukylien ykkönen. Kyllä, ykkönen niin että se olisi kaikkien huulilla syrjäisen, onnettoman ja säälittävän tulevaisuuden omaavan yhteisön sijaan. Uskoimme Ypäjän tulevaisuuteen vahvasti ja päätimme tehdä jotain niin uutta että tuotantoyhtiöt taistelisivat Ypäjästä (lue: TV:n katselijoista) kynsin ja hampain.
Tuotteistimme ideaa, jossa kylän isännän ostamat pikkutilat kootaan tosiTV:n näyttämöksi. Espoolaiset tavalliset hyvinvoivat perheet voisivat hakea ohjelmaan jossa jokainen perhe viettäisi vuoden maatilalla yrittäen selvitä arjesta aivan heille uudenlaisessa ympäristössä. Paikalliset yrittäjät hyötyisivät ihmisten tulvasta ja kilpailijat saisivat hankkia tialleen tulorahoitusta myymällä palvelujaan paikallisille ikäihmisille. Katsojat saisivat äänestää voittajasta. Lisäksi perheiden selviytymistä ja tilanpidon tuottavuutta seurattaisiin viikoittain.
Koko ideaa ei tässä avaudu, mutta ehkä parasta ajatuksessa on se, että villiä ideaa voidaan soveltaa kenties muuallakin meille tutummassa työympäristössä, ikäihmisten kodeissa. Ideamme siis uudistukoon, jakautukoon ja jalkautukoon entistä hurjemmin työympäristöömme. Olisiko jo aika asiakkaidemme ja asukkaidemme elämänmuodon näkyväksi tekemiseen?
Ryhmä kolmen puolesta Marko Hiekkanen
Sivut
Aava Unelmassa vanhuspalveluiden uusi tarina kirjoitetaan alhaalta ylös. Osallistujat tuovat ideansa onnellisesta vanhuudesta ja omasta työstään näkyväksi ja vievät niitä yhdessä muiden kanssa käytäntöön. Yhdessä käännämme prosessit nurin ja rajoista vähät välittämättä rakennamme entistä arvostavampaa vanhuspalvelua. Jossa vanhus on osallinen ja oman elämänsä asiantuntija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti