Väliarviointi

Lossirannan hautomon onnistumisesta kyseltiin sähköisesti hautomon jälkeen. Palaute näyttää tältä.

20. joulukuuta, juuri kun olemme kääntymässä taas kohti pidempää päivää ja valoa, kokoonnuimme väliarviointiin. Katsoimme tavoitteita ja mietimme, miten niitä kohti olemme edenneet. Tavoitteenamme Parrussa on

•  Hyvät kohtaamiset kaikilla tasoilla 
• Työyhteisön yhteen hiileen puhaltaminen
• Työajan käyttöä merkitykselliseen työhön
• Ymmärrystä palvelurakenteesta
• Asiakaspalvelua asiakkaan hyvän elämän näkökulmasta. 

Näitä pohdimme sähköisellä kyselyllä yksin omasta näkökulmasta ja ryhmässä työyhteisöjen näkökulmasta.

1. Hyvät kohtaamiset kaikilla tasoilla - missä menemme?

Parrulla arvioitiin olleen vaikutusta kohtaamisten parantumiseen kaikilla tasoilla. Kaikkein eniten arvioitiin kohtaamisten parantuneen henkilöstön ja esimiesten välillä. Mutta kaikilla tasoille merkitys on arvioitu hyvin suureksi. Ja niin sen on oltavakin - hyvän kohtaamisen kulttuuri näkyy kaikilla tasoilla.

Kohtaamiskulttuurin kehittyminen näkyy myös suurena sitoutumisena kaiken huonon kohtelun nollatoleranssiin.






Yksilötasolla nähtiin muutamia esimerkkejä - myös omaisten kanssa on alkanut tapahtua paljon. Huomattavaa yhteisessä keskustelussa oli arjen jatkuvan tekemisen ja kehittämisen kulttuuri - kun usein puhutaan ulosmenemisen haasteesta oli tässä tartuttu toimeen "127 kertaa ulkona vanhusten kassa viime tapaamisen jälkeen." Todellakin hienoa arkea - ei vain aurinkoisina päivinä silloin tällöin. Vaan arjessa koko ajan. Kohtaamisten määrä ja kohtaamisten laatu on parantunut ja paranee koko ajan,
 

 

2. Puhalletaanko työyhteisöissä yhteiseen hiileen entistä paremmin? 

Näyttää siltä, että kyllä vain - selvästi. Yhteisessä keskustelussa puhuttiin siitä, että kynnys käyttää osaamista ja luovuutta on alentunut. Työyhteisöissä on syntynyt entistä sallivampi ja kannustavampi ilmapiiri. oAsioita tehdään ja kokeillaan heti - tyhjänpäiväinen suunnittelu on vähentynyt. Varvikko ja Kanerva ovat laitoshoidon yksiköitä. Vain toisessa on sauna. Niin on aina ollut ja siksi vain osa on päässyt saunaan. Mitä tarvittiin muutokseen, että saunaan pääsee kaikki halukkaat? Ei yhtään suunnittelupalaveria, ei yhtään neuvottelua, ei prosessikuvauksia, ei työryhmää eikä paperin paperia. Alettiin vaan käyttää olemassa olevaa resurssia yhteisenä. Siitä paikasta. Niin yksinkertaista se on - ja kun se on jo kulttuurissa, on meillä kymmeniä saman kaltaisia tarinoita.

 

Työvuorojen muuttaminen asiakaslähtöiseen suuntaan on valtavan suuri asia. Ajatus, että työtä tehdään silloin, kun asiakas hyötyy siitä eniten, siirtää asiakkaan todellisesti keskiöön. Kuulostaa pikkujutulta, että tullaan portaittain töihin. Mutta kun asukkaat ovat eriliaisia, kasvaa vaikuttavuus valtavasti. Työn hallittavuus on parantuntu, asiakkaat voivat paremmin ja tuottavuus paranee. Se on positiivisen kehittämisen kierre. Keskustelussa tuli ilmi, että aloitteellisuus lähtee yhä useammin henkilöstöstä. Mainiota - koska loppupeleissä he tuntevat parhaiten asiakkaiden tarpeet ja tilanteet.

 

 

3. Käytetäänkö työaikaa paremmin merkitykselliseen työhön - asiakkaan hyväksi?

 

 Vastaajat ovat sitä mieltä, että käytetään. Mutta näyttää siinä olevan vieläkin parantamista. Joka tapauksessa ollaan aiempaa enemmän asiakkaan kanssa - ja se näyttää mukavammalta. Merkitykset ovat muuttuneet, kun asiakkaan hyvä elämä on keskiössä. Uusia merkityksiä syntyy ja on huomattu, että jalkakylpy tai puolukkaan meno on ihan kaikkein merkityksellisintä.

 

Merkityksellisen työn lisäämisessä tarvitaan uutta asennetta mutta myös rakenteellisia uudistuksia, joktka mahdollistavat uudet työmuodot.Työvuorosuunnittelu on niitä.

4. Onko yhteistä näkemystä tulevaisuuden palvelurakenteesta syntynyt? 

On. Puhuimme hienosti symbolisesta konvergenssistä. Minna on kommenteissa vähän avannut hienosteluamme. Mutta suunta ja yhteinen tavoite on paremmin selvillä ja tiedämme myös aiempaa paremmin, millaisin  keinoin niitä kohti edetään. Tämä ei ole helppo kohta - mutta sen suuntaan olemme edenneet.

5. Onko meillä aiempaa paremmin asiakkaan hyvää palvelua heidän omasta hyvän elämän näkökulmastaan?

Kyllä on. Ja paljon onkin. Haasteena pohdinnoissa ryhmä näki sen, että palvelukoulutusta ei kovin paljoa liitetä sairaanhoitaja- tai lähihoitajakoulutukseen. Myös asiakaspalvelun toteutumisen mittaaminen nähtiin haasteellisena. Ryhmä suorastaan velvoitti Dream Team Raivaajat ottamaan aivan uuden näkökulman asiakaspalveluun ja erityisesti mittaamiseen. Nyt on paikka uudelle välineelle.

Asukas on keskustelujen mukaan selvästi enemmän mukana oman elämänsä suunnittelussa ja hänen toiveitaan halutaan toteuttaa. Aika raju muutos on myös idea siitä, että asukas saa valita hoitajan. Melkoinen asiakaslähtöisyyden teko!